Taulu nro 5

Kuortaneen pohjalaistalot ja Sutimanni

Aivan ensimmäiset kuortanelaiset asuivat savupirteissä. Nämä asumukset väistyivät Etelä-Pohjanmaalla kuitenkin aikaisin. Jo 1600-luvulla yleistyi paritupa eli kaksitupainen asuinrakennus. Sitä voidaan pitää pohjalaistalon lähtökohtana. Paritupaan mentiin sisään porstuaan ja sen molemmin puolin oli huoneet: tupa ja edustupa eli kuortanelaisittain
erstupa. 1700-luvulla talonpoikien talot alkoivat nousta ylöspäin: niitä alettiin rakentaa ensin puolitoistakerroksisiksi, sitten kaksikerroksiksi eli kaksfooninkisiksi. Kuortaneen ensimmäinen kaksfooninkinen oli Takalan herrainpuoli, jonka rakennutti kruununvouti Erik Björk 1770-luvulla.

Aluksi kaksifooninkisten yläkerta ei kuitenkaan ollut lainkaan asuinkäytössä, vaan toissijaisessa käytössä, esimerkiksi varastona tai kesähuoneina. 1800-luvun talossa hirsikertoja oli usein 25-27 eli talot olivat hyvin korkeita. Vanhimmat pohjalaistalot ovat ns. liuhaseinäisiä, eli levenevät ylöspäin.

Kuortane on nykyisin tunnettu hyvinpidetyistä, vanhoista talonpoikaistaloistaan, pohjalaistaloistaan ja niiden pihapiireistä. Onpa yksi taloista, Kurssin talo, siirretty Helsingin seurasaaren ulkoilmamuseoonkin.
Paikallisia erityispiirteitä Kuortaneen pohjalaistaloissa ovat koristeellisissa räystähirsissä hirsikoteloiden kohdalla olevat erityiset kapiteelit eli pylväänpäät. Kuistien samoin kuin yläkerran haukkaikkunoiden puitejaot vaihtelivat ja rakennuksien ullakkopäädyt oli usein keltamultamaalattu. Myös poikkeuksellisen korkeita välipohjia rakennettiin osaan taloista. Talojen huonekalut oli komeasti koristemaalattu, samoin peiliovet ja ikkunankarmit.

Kuortaneen komeiden talojen selitys piilee historiassa: erityisesti tervanpoltto ja myös kytöviljely rikastuttivat talonpoikia 1700 ja 1800-luvulla, ja he sijoittivat vaurauttaan mieluusti taloihin. Kun kantatilat jaettiin esimerkiksi perinnönjaossa, sisarukset rakensivat uusia taloja samalla mäelle ja samaan pihapiiriin. Siitä juontuu paikallinen taloryhmän nimitys “piha”, joka on säilynyt näihin päiviin kielenkäytössä. Vieläkin asutaan Herojanpihassa. Syrjemmällä pihat korvattiin sanalla loukko tai perä.

Kuortane on tunnettu käsityöpitäjä. 1800-luvulla täällä asui useita talonpoikaisia käsityöläisiä, kuten esimerkiksi Matti Heroja eli Herojan klasimestari, Heikki Mikkilä eli Hukari ja Juha Haanpää eli Sutimanni. Sutimanni oli kuortaneen kenties tunnetuin koristemaalari, joka kehitti ns. soikio-ootrauksen, Kuortaneelle tyypillisen tavan koristella huonekaluja, ikkunanpieliä ja peili-ovia. Kuortaneen museolla on esillä useita Sutimannin maalaamia huonekaluja. Edellämainittujen käsityöläisten varsinainen päätyö oli maataloudessa, mutta he saivat huomattavia sivutuloja käsitöistä.
Ehkäpä tarinamme tonttu on vartioimassa juuri Sutimannin hienoja maalauksia ja on siksi saanut nimensäkin hänen mukaansa!