Taulu nro 4

1. Tuulimyllyt ja hevoset

Tuulimylly oli ennen vanhaan tärkeä laitos. Siellä jauhettiin suurella vaivalla kasvatetuista viljanjyvistä jauhoja puuroa ja leipää varten. Tuulimyllyjä tunnetaan Suomesta jo 1400-luvun puolivälistä alkaen, Etelä-Pohjanmaalle niitä alettiin rakentaa 1500-luvulla. Tuulimyllyt olivat kalliita rakentaa ja siksi ne usein olivat useamman talon yhteisiä. Niitä on neljää eri tyyppiä: jalkamylly, varvasmylly, harakkamylly ja mamsellimylly. Kaikissa niissä siivet pyörivät tuulen voimasta ja pyörivältä siipiakselilta hammasrattaiden kautta voima päätyy pyörittämään myllynkiviä. Ylempi kivi pyörii aluskiven päällä ja vilja valuu päällyskiven reiästä kiven väliin. Kivien välissä jyvät jauhautuvat jauhoiksi, joka kootaan aluskiveä ympäröivään laatikkoon, kahnaan. Tuulivoiman lisäksi jyvien jauhatukseen käytettiin ennen vesivoimaa eli mylly rakennettiin joen kosken ääreen. Koskien määrä on kuitenkin rajallinen, joten Kuortaneellakin oli enemmistö tuulimyllyjä. 1900-luvun alussa tuulimyllyjä oli peräti 60 kappaletta.
Kuortaneen talomuseon tuulimyllyn historia on monivaiheinen. Tämä harakkamyllyn tyyppiä edustava rakennus on aikanaan rakennettu Kuortaneen Mäyryssä ja annettu myötäjäisiksi Lehtimäelle naimisiin lähteneelle tyttärelle vuonna 1913. Tätä varten toimiva mylly on täytynyt purkaa ja hevosvoimin siirtää uuteen paikkaan, missä se on taas koottu uudelleen. Tuulimyllyt alkoivat menettää merkitystään, kun höyry- ja sähkökäyttöiset myllyt korvasivat ne 1900-luvun alussa. Näin kävi myös Mäyryn myllylle. Vuonna 1963 myllyn silloiset omistajat lukivat onneksi paikallislehdestä, että Kuortaneen museolla kaivattiin myllyä. Pian Mäyryn myllyn uusi osoite oli selvillä ja taas oli purkamisen ja kokoamisen aika. Nyt mylly uhmaa aikaa ja kertoo museossa kävijöille tarinoita entisistä ajoista – tai ehkä se onkin myllyn haltija, joka tarinoi.

Ennen traktoreita maanviljelyksen tärkeä apulainen oli hevonen. Suomenhevosen avulla käännettiin maata, tehtiin heinää ja talvella ajettiin puita metsästä ja tietysti liikuttiin paikasta toiseen. 1900-luvun alussa suuremmissa Kuortaneen taloissa oli 3-4 hevosta sekä lehmiä ja lampaita.
Hevosilla ajettiin jo 1800-luvulla myös kilpaa. Kuortaneen Hevosystäväin yhdistys syntyi 1898 ja kilpa-ajoja pidettiin aluksi järvien jäillä ja myös tiellä. Tunnettuja kuortanelaisia juoksijahevosia ovat olleet mm. Hurja, Velikulta ja Lähtö. Tämän tarinan Eri-Höröllä ajettiin myös kilpaa. Se asui Leppälän kylässä ja sen omisti Edvard Peltokangas.

Tarina kuortanelaisista hevoskisoista järven jäällä:  https://kuurtanesmuseot.files.wordpress.com/2023/03/kuurtanes-seuran-joulu-1955-lehti100dpi.pdf