Taulu nro 2

Heikki ja Armi Klemetti sekä Turva-koira

Professori Heikki Valentin Klemetti syntyi Kuortaneella 14.2.1876. Hänen isänsä oli lukkari Herman Klemetti ja äitinsä Eva Wettberg, Kuortaneen kappalaisen tytär. Isä oli talonpoikaista sukua alun perin Kuortaneelta, josta suku oli muuttanut Lapualle. Äiti puolestaan oli saanut koulutuksen ruotsinkielisessä tyttökoulussa Vaasassa. Vanhempien ikäero oli melko suuri ja Herman Klemetti kuoli kun Heikki oli 12-vuotias.

Koulunkäyntinsä Heikki aloitti Kuortaneella kuusivuotiaana ja kahden vuoden päästä koulutie vei Vaasaan. Heikki valmistui ylioppilaaksi Vaasan lyseosta vuonna 1894 ja opiskeli sen jälkeen Helsingin yliopistossa mm. suomen kieltä ja kirjallisuutta. Musiikki oli Heikin elämässä läsnä jo lapsena ja innostus kuorolauluun syttyi Vaasassa. Helsingissä hän liittyi heti Ylioppilaskunnan laulajiin, jota hän alkoi johtaa vuonna 1898. Siitä alkoi pitkä ja kunniakas kuoronjohtajan ura, ensin Ylioppilaskunnan laulajien, ja sitten Suomen Laulun johtajana aina vuoteen 1942 saakka.

Heikki Klemettiä sanotaan nerokkaaksi kuoronjohtajaksi. Hän haki työhönsä oppia ulkomailta ja teki kuorojensa kanssa myös pitkiä ulkomaankiertueita. Hänen edisti koko Suomen kuorolaulua opettajana ja organisaattorina. Hän myös sävelsi monia kauniita lauluja, esimerkiksi Oi kallis Suomenmaa, Sinikellot, Peipon pesä, Metsän laulajaiset.

Klemetti oli lisäksi monipuolisesti kiinnostunut kulttuurista ja historiasta. Hän kirjoitti mm. kaksi vanhoja puukirkkoja ja niiden talonpoikaisia rakentajia esittelevää kirjaa, Kuortaneen
historiakirjan sekä laajoja musiikin historiikkeja. Lisäksi hän toimi musiikkikriitikkona ja kirjoitti kaunokirjallisuutta, erityisesti novellikokoelmia. Taiteilijana Heikki Klemetti oli romantikko, poliittiselta katsantokannaltaan puolestaan oikeistolainen, äärimmäisen isänmaallinen ja kannatti mm. IKL:ää.

Armi Klemetti os. Hämäläinen oli Heikki Klemetin puoliso ja avustaja monissa työtehtävissä. Hän oli syntynyt 1885 ja hänen isänsä oli urkuri ja säveltäjä Lauri Hämäläinen. Myös Armi itse oli taitava kuoronjohtaja ja monipuolisesti lahjakas taiteilija. Hän mm. johti Kuortaneen Laulajia, suunnitteli Heikki ja Armi Klemetin kodin Hopialan, joka sijaitsee Kulosaaressa ja kirjoitti muistelmateoksia. Kuortaneen kuoropuku, kansallispukutyyppinen esiintymisasu, on Armi Klemetin suunnittelema.

Vuonna 1903 Heikki Klemetti rakennutti itselleen jugenttyylisen kesäkodin Kuortaneenjärven rantaan. Huvilan nimeksi tuli Heliä. Tontille nousi vuonna 1908 myös pihatupa nimeltä Armila ja sittemmin vielä rantasauna. Tontin nurkkauksiin Heikki pystytti kivipatsaat ja hakkautti niihin tekstin: “Pyykki on pantu ja pysyy. Seiso lujana omalla maalla, oma maa vielä sun kuntoas kysyy.” Klemetit viihtyivät Kuortaneella kaikkiaan 35 kesää, muutaman joulun ja toisen maailmansodan aikaan myös pari kokonaista vuotta.

Heikki kuoli 26. elokuuta 1953, ja hänen kuolemansa jälkeen Armi Klemetti lahjoitti kesäkodin Kuurtanes-seuralle museon perustamista varten. Armi Klemetti itse kuoli vasta 11.11.1979. Kuortaneen Klemettimuseo on nykyään yleisölle auki kesäisin.

Rekon ja Rajun tarinassa esiintyvä Turva-koira on todella ollut olemassa. Heikki ja Armi Klemetti olivat hyvin eläinrakkaita, ja heillä oli vuosien mittaan lemmikkeinään niin koiria kuin kissojakin. Turva-koira oli iso bernhardilaiskoira, perheen lemmikki 1940-luvulla.