Auli Viitasaari soittaa kolmessa eri kokoonpanossa ja laulaa kuorossa – ”Musiikki on maailma, johon ei samaan aikaan mahdu muuta”

Istumme tämänkertaisen kesäkasvon Auli Viitasaaren kanssa Urheiluopiston terassilla. Keskustelussa kuljetetaan musiikkia, joten teemaan sopivasti Aulin vieressä on hänen mukanaan tuoma tuuba. Mutta jos on olemassa totisia torvensoittajia, Auli Viitasaari ei kuulu heihin. Auringon lämpimien säteiden alla on miellyttävää keskustella teemasta, joka on kuulunut tiiviisti Aulin elämään jo ala-asteelta saakka: musiikista.

Kuvassa Auli Viitasaari
Mitä tulee uusien soittimien opetteluun, Auli Viitasaari on pienestä pitäen tarttunut rohkeasti haasteisiin,

Auli Viitasaaren työ ja vapaa-ajan harrastukset eroavat toisistaan aika lailla. Auli omistaa Vuoden Yrityksenä vuonna 2021 palkitun Kuortaneen Tilitoimisto Ky:n. Asioita on tehty ajan mittaan oikein, sillä samassa yhteydessä Aulille myönnettiin hopeinen ansiomerkki yrittäjyyden eteen tehdystä työstä. Kun työovi sulkeutuu, on Aulilla edessään usein aivan toisenlainen, sävelten ja sointujen täyttämä maailma.

Auli aloitti soitto- ja lauluharrastuksen jo ala-asteaikoina. Soittoharrastusta kohti häntä sopivasti ohjasi isän kaksoisveli Heikki, joka oli yksi Kuortaneen soittokunnan kantavia voimia monta vuosikymmentä. Ensin soittokunnassa oli tarve klarinetin soittajalle, ja myöhemmin vaskipuolen soittajalle. Aulille heitettiin haasteita, jotka hän otti vastaan. Kun takana oli Heikin klarinettiopetusta ja kansalaisopiston musiikkikursseja, liittyi Auli Kuortaneen soittokuntaan. Tenoritorveen ja tuubaan siirtymisessä vaadittiin merkittävä määrä itseopiskelua.

Kuortaneen soittokunta on perustettu v. 1954. Soittokunnan johtajina on toiminut Hattulan Väinö, Yli-Lahden Jussi, Aulin serkku Viitasaaren Markku ja Markun jälkeen Auli, jolla itselläänkin on takana useampia vuosia johtajana. Sen myötä Auli suunnittelee soitettavan ohjelmiston, josta löytyy niin vanhoja, tuttuja kappaleita, mutta myös uusia kappaleita harjoitellaan jatkuvasti. Seuraavaa johtajaa ei tarvitse myöskään etsiä kaukaa.

– Olen siirtänyt hiljalleen vetovastuuta sisareni Liisan lapsille Soila ja Lassi Takaselle, jotka molemmat ovat toimineet kapellimestareina orkesterille.

Vastikään toukokuussa Kuortaneen soittokunnan kanssa koettiin hieno yhteinen matka Tampere talolle puhallinorkesterien SM-kilpailuihin. Bändi Etelä-Pohjanmaalta tuli ja näytti kaikille, millä tavoin maalaispitäjässä oikein soitetaan. Tuloksena myönteisen palautteen lisäksi kotiin tuomisina oli myös tunnustus.

– Esitimme mm. Forrströmin Timon Majakkasaaren, josta saatiin kunniamaininta Paras kotimaisen teoksen esitys -kategoriassa. Veljeni Timo soitti siinä aikamoisen baritonitorvi soolon. Oli todella hieno kokemus. Tampere talossa on mahtava akustiikka, joten soitto kuulosti siellä aivan erityisen hyvältä.

Tampere-talon kaltaiset hetket jaettuna yhdessä soittokunnan kanssa ovat kokemuksia, joita muistellaan pitkään soittokunnan jäsenten kesken. Kuortaneen soittokunnan kaltaisessa noin 10–16 soittajan kokoonpanossa soittaminen edustaa suurempaa kokonaisuutta, johon kuuluu olennaisena Aulin sanojen mukaisesti yhdessä ”hörsköttäminen”.

– Meistä on tullut hyvin yhtenäinen porukka. Vuosia kun on takana useampi, rupeaa tuntemaan toisiansa, Auli hymyilee.

Sitten puhe kääntyy Botnia Big Bandiin, ja Auli toteaa Urheiluopiston ulkoterassin toimivan eräänlaisena bändin kotilavana. Bändin jäsenistö on alkujaan Etelä-Pohjanmaalta, mutta moni on pyrähtänyt sittemmin ympäri Suomea. Korona on venyttänyt bändin konserttikiertuetta Etelä-Pohjanmaalla, joka saa näillä näkymin jatkoa syksyllä. Tarvittava rahoitus on järjestynyt Etelä-Pohjanmaan Kulttuurirahaston kautta. Auli soittaa bändissä nelospasuunan paikalla, mutta ei suinkaan pasuunaa.

– Totesin muutaman kuukauden pasuunakokeilun jälkeen, että rupean soittamaan tuuballa, niin saan stemmat soitettua. Ei ihan jokaisessa big bändissä olekaan nelospasuunan paikalla tuubisti, Auli nauraa.

Isompien soittokokoonpanojen rinnalla Auli mainitsee eräänlaisen lempilapsen, jonka hän perusti yhdessä Soila Takasen kanssa 15 vuotta sitten. Innoittaja yhtyeen nimelle löytyi Kuortaneen soittokunnan riveistä.

– Soittokunnassa soitti trumpettia Kurikan Pertti, joka soitti myös bassoa monissa yhtyeissä. Me Soilan kanssa tuumattiin kerran, että mekin halutaan soittaa bassoa niin kuin Pertti.

Näin syntyi Duo Pertti, jonka nimi muuttui Lassi Takasen liityttyä yhtyeeseen Duo Pertti feat. Lasse-Matiksi. Ihan aluksi soittimen virkaa toimittivat basso ja kitara, mutta Aulin saatua 40-vuotislahjaksi Casion, sen suomat rytmit tulivat osaksi soitantaa.

– Tässä saadaan toteuttaa meidän hulluimpia visioitamme. Repertuaaria riittää aina Sliippareista Arja Havakkaan ja Baccarasta Martti Servoon.

Näihin opiston maisemiin liittyy myös yksi sykähdyttävimmistä hetkistä, jonka Auli koki yhdessä edellä mainitun kokoonpanon kanssa.

– Pidin vuonna 2019 Tilitoimiston 50-vuotisjuhlien ohella myös omat 50-vuotisjuhlani. Halusin räväyttää jollain tapaa, ja niinpä tilasin Martti Servon bändeineen esiintymään. Lopulta uskalsimme kysyä Martilta, josko hän tulisi esiintymään Duo Pertti feat. Lasse-Matin kanssa. Esiinnyttiin siinä sitten kolmen kappaleen ajan Martti Servon kanssa. Se oli meidän tähtihetkemme.

Jos katsahdetaan tämän kesän musiikilliseen tarjontaan, sitä on todella luvassa Terwaviikolla. Auli kun on monessa mukana, tarkoittaa koko viikko hänen kannaltaan tarkkaa aikatauluttamista harjoitusten ja esiintymisten välillä. Toimintaa on luvassa tasaisesti tiistaista sunnuntaihin.

– Yläasteen ja lukion entiset nuorisokuorolaiset konsertoivat keskiviikkona tervahaudalla ja kirkossa torstaina. Soittokunnan kanssa ollaan Kuhinoiden avauksessa perjantaipäivällä. Sitten perjantaina on yksityiskeikka Duo Pertti feat. Lasse-Matin kanssa. Lauantaina esiinnyn Botnia Big Bandin kanssa opistolla ja sunnuntaina naiskuoro Canton kanssa tervahaudalla Kuurtanes-päivän juhlassa. Ja vielä kun ehtisi käydä Opiston kulttuuririennoissa torstaina kuuntelemassa KuhinaJameja, jossa Jukka Lumme ystävineen jatsahtelee ja perjantaina KuhinaRockissa, jossa Hänen Leipänsä soittaa kuhinakansan jalan alle.

Siinähän sitä on kuhinaa kerrakseen. Näyttää siltä, että siellä missä kuuluu musiikkia, sieltä löytyy jonkin soittimen ja nuotin takaa Aulikin. Ja kun alussa puhuttiin työn ja vapaa-ajan eroavaisuuksista, niin Aulin mielestä ne juuri siksi toimivat niin hyvin yhteen. Kaksi erilaista maailmaa, jossa toisen mennessä kiinni, toinen avautuu ja toisinpäin.