Valtatie 18 tulisi linjata tulevaisuudessa Mäyryn kautta

Vuoden 2022 aikana on Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja Etelä-Pohjanmaan liiton toimeksiannosta ollut käynnissä niin sanottu pääsuuntaselvitys välillä Seinäjoki – Alavus (Hakojärvi). Selvityksessä on tarkasteltu valtatie 18:n eri linjausvaihtoehtoja kyseisellä välillä, käytännössä koskien tien linjaamista nykyistä Seinäjoen (Nurmon) Kouran ja Alavuden Sydänmaan kautta kulkevaa reittiä (reitit VE1A ja VE1B) tai vaihtoehtoista Kuortaneen Mäyryn kautta kulkevaa reittiä pitkin (reitti VE2). Kaikki vaihtoehdot tulisivat edellyttämään tien kehittämistoimenpiteitä. Hankkeessa toimineen ohjausryhmän enemmistö on selvitystyön myötä päätynyt Koura-Sydänmaa-reitin kannalle. Myös ELY on päättänyt näkemyksenään, että valtatien jatkosuunnittelussa edetään ensisijaisesti nykylinjaan tukeutuvan päävaihtoehdon mukaisesti.

Kuortaneen kunnan selvänä kantana on, että valtatie 18 tulisi linjata tulevaisuudessa Mäyryn kautta, jolle on olemassa paljon perusteita:

1. VE2-linjauksessa ei ole yksityistieliittymien poistamistarvetta siinä määrin kuin VE1-linjalla.
2. VE2-linjaus on kustannuksiltaan edullisempi kuin VE1-linjaus. Tällä on merkitystä julkistalouden tilanteen kannalta. On myös huomioitava, että valtatie 18:lla ehkä kriittisin kehittämiskohde on tällä hetkellä Ähtärin ja Multian alueella oleva niin sanottu Multian oikaisu. Tietä tulisi tarkastella nykyistä enemmän kokonaisuutena välillä Vaasa-Jyväskylä. Jos rahaa käytetään VE1-linjauksen vaatimassa määrin (arviolta noin 60–70 milj. euroa), jääkö tällöin enää mahdollisuuksia esimerkiksi Multian oikaisuun?
3. Mäyryn linjauksen on arvioitu maksavan selkeästi VE1-alkuisia linjausvaihtoehtoja vähemmän, noin 40 milj. euroa. Kuortaneen huolena on, vaarantaako kalliin vaihtoehdon valinta sen, ettei maakuntien ylittävä valtatien kokonaiskehittäminen tule pitkään aikaan valmiiksi? Merkittävästi kalliimman vaihtoehdon valinta saanee aikaan myös sen, ettei tielle ainakaan vuosikausiin tulla tekemään merkittäviä kehittämistoimia? Koko tien kehittäminen valtatietasoiseksi tulisi tapahtua kohtuullisessa ajassa. VE2-linjausvaihtoehto edistäisi seudullista ja ylimaakunnallista yhteistyötä, joka tulevaisuudessa tulee olemaan yhä tärkeämpää muun ohella myös tiehankkeissa. Nyt on katsottu maailmaan liian suppeasti, huomioimatta ylimaakunnallisuutta riittävästi.
4. Kuortaneen Mäyry on syöttöliikenteen kannalta risteysasema, josta liikenne suuntautuu 4–5 suuntaan (Seinäjoelle, Lehtimäelle / Soiniin, Alavudelle sekä Lapualle / Alajärvelle). Onkin tärkeää muistaa muun muassa Järviseuduntien (Maantie 711) kautta avautuva ”pohjoinen ulottuvuus”, jota kautta liikennettä kulkee paljon etelä-pohjoinen-suunnassa ja jota esimerkiksi Järviseudun teollisuus käyttää paljon kuljetuksissaan. Järviseuduntien osalta on käynnistymässä näinä päivinä sen kehittämiseen tähtäävän tiesuunnitelman laatiminen, ja tieyhteyden parantaminen Järviseudun suuntaan on myötätuulessa.

Mäyry on tärkeä myös elinkeinopoliittisesti, esimerkiksi valtakunnallisesti ja kansainvälisesti tunnettu Kuortaneen Urheiluopisto valmennuskeskuksena on sen kautta helposti ja nopeasti saavutettavissa. Mäyryssä sijaitsee myös vilkkaasti käytetty liikenneasema. Kantatie 66:n merkitys väylänä etelä-pohjois-suuntaisen liikenteen palvelemisessa tulisi ymmärtää ja huomioida nykyistä paremmin. Kantatie toimii vaihtoehtoisena etelä-pohjoisväylänä valtatie 3:lle. Mäyryn, Kantatie 66:n ja Maantie 711:n muodostama, jatkossa entisestään vahvistuva kokonaisuus, voimistaa tulevaisuudessa myös selvityksen VE2-linjauksen merkitystä.

Myös itse selvitysraportti jätti Kuortaneen mielestä kehitettävää, esimerkiksi liikenteen siirtymiseen liittyvä ongelmatiikka. Raportissa siirtymisen eroja on mielestämme korostettu liikaa VE1-linjauksen eduksi. On esitetty, ettei Alavuden ja Virtain suunnista liikenne siirtyisi käyttämään Mäyryn reittiä, mikäli siitä tulisi valtatien uusi linjaus. Mikäli VE2-linjaus tehtäisiin valtatietasoiseksi, olisi se kuitenkin oletettavasti houkuttelevampi vaihtoehto kuin rautateitä ylittävä Koura-Sydänmaa-reitti. Koko selvitystyön lähtökohtana on ollut 100 km:n tuntinopeus koko suunnitteluvälillä, joka Mäyryn reitillä suuresti toteutuu jo tällä hetkellä.

Kuortaneen kunta näkee, että asiaperusteet linjaukselle Mäyryn kautta olisivat vahvat ja selkeät.

Kuortaneella katsotaan tieyhteyksin kehittämisen kannalta tulevaisuuteen valoisin ja positiivisen mielin. Kunta sijaitsee logistisesti hyvässä paikassa, joka luo paljon mahdollisuuksia. Pääsuuntaselvityksen myötä Mäyryn risteysalueen kehittäminen on kirkastunut entistäkin selvemmäksi kehittämiskohteeksi. Risteyksen suunnittelu vastaamaan tulevaisuudessa entisestään todennäköisesti lisääntyvää liikennemäärää on tärkeää. Tässä tarvitaan tiivistä ja aktiivista yhteistyötä niin oman kuin naapurimaakuntien sekä valtion kanssa. Sujuva ja turvallinen liikenne on kaikkien etu.

Teemu Puolijoki
Kunnanjohtaja