Kuortanelaisen Olli Sippolan kasvatti ylsi maailmanluokan voittoon

Kuortaneen Ruonan kylässä asuu suomenhevoskasvattaja Olli Sippola, jonka kasvattama ori, Evartti on ravannut tiensä jo lukuisiin voittoihin Suomessa ja kantaa jo kolmatta ravikuninkaan titteliä. Nyt hallitseva ravikuningas juoksi tiensä kylmäveristen maailman arvostetuimman kilpailun, Elitkampenin voittoon Tukholmassa missä päästiin kuulemaan Maamme laulua voiton kunniaksi. 

Raviurheilun tähtiori on ottanut ensiaskeleensa pienessä Ruonan kylässä, jossa Olli Sippola on puolisonsa kanssa tehnyt jo pitkään töitä rakkaan kansallishevosrotumme jalostuksen eteen. Suomenhevosliitto on palkinnut Sippolan aiemmin vuoden suomenhevoskasvattajana eikä turhaan, sillä pitkäjänteistä kasvatustyötä on tehty jo vuosikymmeniä ja varsoja on syntynyt lähes viisikymmentä ja lisää on tulossa.  

Peltojen keskellä kohoaa 1920-luvulla tehty suuri pohjalaistalo, jossa huippujuoksija Evartin emä, Emme, syntyi 1997 ja se oli myös Sippolan oma kasvatti ja silmäterä. Emme kuitenkin menehtyi varsomisen jälkeen kesällä 2022 ja vaikka Emme jättikin jälkeensä 10 varsaa, niin menetys oli kova paikka. 

“Emmen kuolema oli kova paikka ja kyllä siinä mietti jaksaako enää koko kasvatus touhua, mutta varsa jäi eloon ja sitä hoidettiin yhdessä vaimon kanssa, tunnin välein juotettiin tuttipullosta, kyllä se oli kovan työn takana” 

Sippola kertoo, että Kuortane on hyvä paikka hevosharrastukselle. Omille maille on rakennettu noin kilometrin pituinen ajorata, jota käytetään valmennukseen ja Kuortaneelta on Seinäjoelle vain noin puolen tunnin ajomatka harjoituksiin ja kilparadalle.  

Vastoinkäymisiä ja kovaa työtä on kuitenkin vuosiin mahtunut. Emmen viimeinen varsa menehtyi lopulta lokakuussa alle vuoden vanhana, vaikka sitä suurella rakkaudella hoidettiin. Tämän jälkeen tilalla sattui tulipalo, jossa vanha tallirakennus syttyi toistaiseksi tuntemattomasta syystä palamaan ja paloi maan tasalle. Onnea oli matkassa, että siinä rytäkässä paloi vain talli, Sippola toteaa. 

“Jos Emme olisi ollut elossa niin siinä olisi mennyt kaksi tammaa, mutta nyt hevoset olivat toisessa tallissa palon satuttua.” 

Hevosten kasvattaminen on kovaa työtä aamuvarhaisesta iltamyöhälle. Nyt eläkkeellä Sippola kertoo osaavan ottaa jo hieman rennommin, mutta ajaa edelleen lähes päivittäin hevosiaan.  

“Nuorempana hevosia tuli ajettua monta hevosta päivässä ja ajokilometrejäkin kertyi usein jopa 70 km päivässä, nykyään niitä kertyy vain noin 15 km päivässä.” 

Vaatimaton kasvattaja ei saavutuksillaan turhia leveile, mutta myöntää että kyllä ajoja on jännityksellä aina seurattu, kun omat kasvatit juoksevat. Omien kasvattien kilpailujen seuraaminen tuo aina erilaisen tunnelman.  

Vaikka maatilan työt ovat virallisesti siirtyneet sukupolven vaihdoksen myötä pois pariskunnan arjesta niin kasvatustyötä tehdään edelleen. Laitumella ihmettelee useampi silmäpari, joista yksi on Emmen vanhin varsa ja yksi Evartin jälkeläinen. Kesälle odotetaan syntyväksi yhtä uutta tulevaisuuden lupausta ja jännityksellä voidaan seurata, tuleeko jättipotti toistamiseen pienelle Ruonan kylälle.