Kannanotto sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen turvaamiseksi

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella on suunnitteilla merkittävä sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen keskittäminen maakuntakeskus Seinäjoelle ja seutukunnallisiin keskuskaupunkeihin. Toteutuessaan suunnitelma heikentää olennaisesti lähipalvelujen saatavuutta erityisesti maakunnan pienissä kunnissa.

Haluamme kiinnittää huomiota siihen, että monissa maakuntamme pienissä kunnissa ikäihmisten määrä on suuri. Yli 75-vuotiaiden prosentuaalinen osuus on Tilastokeskuksen tuoreimman tiedon mukaan Etelä-Pohjanmaan kärkeä muun muassa Lappajärvellä, Karijoella ja Kuortaneella. Näin siis myös sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tarve on kunnissa merkittävä.

On ymmärrettävä, että palvelujen saavutettavuus heikkenee, mikäli niiden tuotanto siirretään keskuskaupunkeihin tai maakuntakeskukseen. Esimerkiksi Isojoelta Suupohjan sote-keskukseen Kauhajoelle on pisimmillään jopa noin 60 kilometrin matka, samoin Soinista Kuusiokuntien sote-keskukseen Alavudelle. Tilannetta ei helpota se, että ikääntymisen myötä oman auton käyttömahdollisuus usein loppuu, kun ajokortin menetys osuu kohdalle. Konkreettista suunnitelmaa poistuvien lähipalvelujen korvaamisesta ei hyvinvointialueen taholta ole esitetty, eikä tällaista tietääksemme ole vielä valmiina. Suun terveydenhuollon, laboratorion näytteenoton tai lastenneuvolan palveluita ei ole mahdollista siirtää etä- tai digipalveluiksi.

Onkin kysyttävä, miten vaikkapa hammashoito aiotaan jatkossa järjestää kuntien koululaisille, mikäli suun terveydenhuollon palvelut siirretään pois kunnan alueelta? Opettajatko lapsia alkavat palvelujen piiriin kuljettaa?

Haluamme tuoda esille myös, että hyvinvointialueen asian valmistelumateriaalissa palvelujen käytön tilastoinnissa on epämääräisyyttä. Palvelujen käyttölukuihin on nähdäksemme laskettu vain kunnan omalla terveysasemalla tapahtuneet käynnit, kun kuntalaisille tuotettuja palveluja on tähän asti osittain toteutettu myös alueen keskuskaupungin terveyskeskuksessa. Palvelutarpeen arvioinnissa pitäisikin huomioida kyseisen kunnan asukkaiden käynnit yhteensä, riippumatta siitä missä ne on esimerkiksi henkilöstön resurssisyistä johtuen annettu.

Kiireellä tehty valmistelu ei johda laadukkaaseen lopputulokseen. Valmistelussa ei asian osalta ole neuvoteltu kuntien kanssa eikä niiden kanssa ole haettu ratkaisua haasteisiin. Aluehallituksen esityksessä ei ole huomioitu kuntien omaehtoisesti tekemiä esityksiä säästötavoitteiden saavuttamiseksi tilajärjestelyin, mistä yhtenä esimerkkinä Isojoen kunnanhallituksen esitys koskien hyvinvointialueen säästötavoitteiden täyttymistä tilajärjestelyjen avulla. Myöskin asianosaisten, eli kuntalaisten kuuleminen on laiminlyöty, sillä yhtäkään kuulemistilaisuutta ei ole järjestetty. Tämä ei mielestämme ole hyvän hallinnon mukaista. Valmistelussa ilmenneet puutteet herättävät epäilyksen tulevien päätösten laillisuudesta.

Edellytämme, että asiassa otetaan aikalisä ja maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluverkkosuunnittelua ja palvelujen kehittämistä aletaan toteuttaa yhdessä kuntien kanssa, turvaten palvelut myös maakunnan pienissä kunnissa. Asianosaisille tulee lisäksi varata mahdollisuus tulla kuulluksi hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti. Aluevaltuuston tulisikin palauttaa asia kokonaisuudessaan valmisteluun, jotta valmistelun puutteet voidaan korjata.

24.5.2024
Kunnioittaen,
Mikko Huhtala, Evijärven kunnanjohtaja
Juha Herrala, Isojoen kunnanjohtaja
Marko Keski-Sikkilä, Karijoen kunnanjohtaja
Teemu Puolijoki, Kuortaneen kunnanjohtaja
Sami Alasara, Lappajärven kunnanjohtaja
Maija Pihlajamäki, Soinin kunnanjohtaja
Sam Leijonanmieli, Vimpelin kunnanjohtaja
Seppo Karjala, Ähtärin vt. kaupunginjohtaja