Ajankohtaista hengitystietulehduksista

Tämä syksy on ollut hyvin tautirikasta aikaa. Monia hengitystietulehduksia aiheuttavia viruksia kuten adeno-, rhino-entero- ja koronaviruksia, sekä hinkuyskä- ja mycoplasma pneumoniae-bakteereja on liikkeellä. Virustauditkin ovat sitkeitä ja oireet kestävät yleensä viikosta kahteen.

Normaalit flunssat esimerkiksi kurkkukipuineen ovat edelleenkin yleisempiä kuin esimerkiksi keuhkokuumeet. Normaalin flunssan voi sairastaa kotona ja pyrkiä helpottamaan oloa oireenmukaisin hoidoin. Antibioottihoito ei tehoa virustautiin. Toisinaan yskä saattaa kestää vielä useita viikkoja taudin jälkeenkin, eikä antibioottihoito lyhennä yskän kestoa. Mikäli lapsen/nuoren vointi heikkenee (korkea kuume, voimakas päänsärky, vaikeutunut hengitys, heikentynyt yleistila tai muita tavanomaisesta flunssasta poikkeavia oireita), on syytä olla yhteydessä terveydenhuoltoon.

Meille on tullut paljon kysymyksiä siitä, miksi kaikista flunssaan sairastuneista potilaista ei oteta nenänielutestiä, joilla saataisiin virus selville. Toimimme hyvinvointialueen infektioiden torjuntayksikön antamien näytteenottokriteereiden mukaisesti. Potilaan yleisvointi määrittää näytteenottotarpeet ja mahdollinen hoito valitaan valtakunnallisten hoitosuositusten mukaisesti. Jos oireet ovat lievät, ei näytettä ole syytä ottaa, ensisijaista on oireenmukainen hoito. Vaikeaoireisissa tai epätyypillisissä taudinkuvissa nenänielutesti voi antaa hyötyä hoidon suunnittelussa.
Muutama asia mycoplasma pneumoniae-bakteerista. Mycoplasma pneumoniae -bakteeri aiheuttaa hengitystieinfektioita etenkin kouluikäisillä lapsilla ja nuorilla aikuisilla. Bakteeri tarttuu hengitysteiden eritteiden välityksellä ja itämisaika tartunnasta oireiden alkuun on yleensä 1–14 vuorokautta. Yleensä mykoplasmainfektio on varsin vähäoireinen ja taudin voi sairastaa tietämättäänkin. Tyypillisiä oireita ovat ylähengitystieinfektion oireet, kuten nuha, kuume, yskä, kurkkukipu, huonovointisuus ja päänsärky. Tauti kestää yleensä 2-3 viikkoa ja toipilasaikana esiintyvä pitkittynyt ärsytysyskä voi kestää useiden viikkojen ajan. Vaikeampia ja harvinaisempia tautimuotoja ovat keuhkokuume ja keskushermoston infektiot, kuten aivokalvontulehdus.

Mycoplasma pneumoniaen aiheuttama hengitystieinfektio paranee yleensä hyvin itsestään eikä virustestejä tai antibioottihoitoa tarvita. Sen sijaan oireenmukainen hoito kuten lepo ja kuumelääkitys ovat usein tarpeen. Antibiooteista esimerkiksi tetrasykliinit, makrolidit ja fluorokinolonit tehoavat mykoplasmaan, mutta lievissä hengitystieinfektioissa antibioottihoidon tehosta ei ole näyttöä eli toisin sanoen antibioottikuuri ei lievennä taudin oireita tai lyhennä niiden kestoa. Mikäli potilaalla todetaan keuhkokuume ja sen aiheuttajaksi epäillään mykoplasmaa, valitaan antibioottihoito siten, että se kattaa myös tämän bakteerin. Sairastetun taudin jälkeen yleiskunto voi olla alentunut pitkään.

Muistetaan jatkaa hyvää käsi- ja yskimishygieniaa, sekä välttää vierailuita oireisen taudin aikana. Hyvää syksyn aikaa sekä alkavaa talvea!

Alavus 4.11.2024 Johtava lääkäri Karoliina Liski, Tartuntatautihoitaja Piritta Pasto