Haapaniemen hiippakuntakartano

Haapaniemen Hiippakuntakartano sijaitsee Kuortaneen Ruonan kylässä, rauhallisessa ja luonnonkauniissa ympäristössä Kuortaneenjärven läheisyydessä. Tämä historiallinen paikka on toiminut vuosisatojen aikana muun muassa virkatalona, maa- ja metsätilana, sotasairaalana ja invalidikotina. Vuosina 1940–1944 Haapaniemi toimi Lotta Svärd -järjestön alaisena invalidikotina, ja toimintaa jatkoi Etelä-Pohjanmaan Naisten Huoltosäätiö vuoteen 1968 saakka. Tällöin Haapaniemi siirtyi Lapuan hiippakuntatalosäätiölle (nyk. hiippakuntasäätiö), ja siitä tuli koulutuskeskus.

Haapaniemeen on rakennettu pappila Kuortaneen kappeliseurakunnalle vuonna 1663. Nykyinen päärakennus on valmistunut vuonna 1779 eli samoihin aikoihin kuin Antti Hakolan rakentama Kuortaneen kirkko valmistui. Pappila on entisöity ja sisustettu vanhan ajan pappilaksi. Osa pappilan salissa olevasta kalustosta on emerituspiispa Erkki Kansanahon lahjoittamaa kustavilaista kalustoa. Jugendtyylinen kirkkoherrankanslian kalusto on peräisin Toivo Kansasen virkakaudelta (1913–1920). Pappilan veranta on kirkkoherra Hjalmar Svanbergin rakennuttama 1900-luvun alussa.

Kirkkoherranpappilana Haapaniemi on palvellut 1700-luvun alusta vuoteen 1939. Siellä on asunut monia pohjalaisten pappissukujen edustajia. Ensimmäinen kirkkoherran virka-asemassa toiminut henkilö oli Anders Grönlund (1799–1806). Pappilassa on asunut monia tunnettuja sukuja ja henkilöitä, kuten Chydenius, Rislakki, Stenbäck ja Kansanaho. Kuuluisin asukas lienee runoilija, pappi ja kasvatustieteen professori Lars Stenbäck (1811–1870), joka syntyi pappilan “piispankamarissa”.

Nykyisin Haapaniemen Hiippakuntakartano toimii monipuolisena koulutus- ja kurssikeskuksena. Siellä järjestetään seurakunnan täydennyskoulutuksia, kirkon työntekijöiden kuntoutuskursseja, kokouksia, rippileirejä, nuorisoleirejä sekä hiljaisuuden retriittejä. Tilat palvelevat myös yrityksiä ja yhteisöjä tyky-päivien, muistotilaisuuksien ja juhlien muodossa.

Väentuvaksi kutsutun rakennuksen yläkerran huoneet toimivat majoitustiloina, ja ruokalarakennuksen siniset ovet ovat peräisin vanhasta kirkosta. Kaikkiaan Hiippakuntakartanon alueella on majoitustilaa noin 60 henkilölle. Majoitusta löytyy muun muassa uudesta asuntolasta ja Lukkari-nimisestä rakennuksesta. Alueen sydän on kappeli, jota voidaan käyttää myös opintosalina.